Lääkärien, hoitajien ja potilaiden säteilyannokset laskuun

Oulun yliopistollisen sairaalan kardiologian yksikön säteilyturvallisuusvastaava, sairaalafyysikko Timo Mäkelä näkee robotiikan tuomat hyödyt henkilöstön ja potilaiden säteilyturvallisuuteen. 

– Sydänangiografiatutkimuksissa ja pallolaajennoshoidoissa lääkäri, hoitaja ja potilas altistuvat röntgensäteilylle sydämen verisuonien läpivalaisukuvantamisen yhteydessä. Salityöskentelyn aikana henkilöstö käyttää säteilymittareita, joilla säteilylle altistumisen tasoa pystytään seuraamaan, Mäkelä kertoo.

– Normaalin taustasäteilyn lisäksi kardiologit voivat vuositasolla saada jopa samansuuruisen annoksen ylimääräistä säteilyä. Huolellisella sädesuojien käytöllä säteilyn biologista vaikutusta voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää. Myös laitekehitys on omalta osaltaan vienyt tilannetta parempaan suuntaan viime vuosina.

CorPath GRX:n robottitekniikalla kardiologien salityöskentelyn säteilyannos voidaan pudottaa jopa lähelle nollaa, kun työskentely on mahdollista erillisestä ohjaushuoneesta tai lyijylasilla varustetun seinäkkeen takaa.

Myös kardiologin vieressä työskentelevän instrumenttihoitajan altistus säteilylle vähenee merkittävästi.

– Teknisesti on mahdollista, että hoitajakin on lähes koko säteilyn käytön ajan säteilysuojien takana. Hoitajien tehtävät painottuvat toimenpiteen valmisteluun, jolloin säteilyä ei tyypillisesti käytetä, Mäkelä kertoo.

Kardiologisen potilaan pallolaajennuksessa saama säteilyannos on tyypillisesti hieman yli normaalin vuotuisen taustasäteilyannoksen. Röntgenlaitteissa olevan mittarin tai laskennallisen mittauksen perusteella toimenpiteissä käytettyjä annoksia verrataan Säteilyturvakeskuksen määrittelemiin vertailutasoihin. Oulun yliopistollisessa sairaalassa potilaiden saamat sädeannosarvot ovat olleet jo pitkään selvästi vertailutasojen alapuolella.

– CorPath GRX -robotin tekoälytekniikkaa hyödyntämällä on mahdollista saada katetrien käyttöä helpotettua ja sen myötä myös tutkimusaikaa lyhennettyä, jolloin säteilyannos vähenee.

Kuormitus pienenee, työskentelyolot paranevat

Kardiologista toimenpidesalityötä tekevillä tuki- ja liikuntaelinten – erityisesti selän alueen – rasittuminen on tyypillisiä. Osittain tämä johtuu painavien säteilysuojien käyttötarpeesta.

– Robottiavusteinen työskentely pienentää merkittävästi erityisesti toimenpidekardiologin fyysistä rasitusta. Kardiologi voi istua lähes koko toimenpiteen ajan, eikä lyijyliivejäkään välttämättä tarvita ohjaushuoneessa työskenneltäessä, sairaalafyysikko Timo Mäkelä sanoo.

Myös toimenpide-ergonomia paranee, kardiologilla on hyvä näkyvyys leikkausalueeseen kameratekniikkojen ja erillisten näyttöjen avulla. Corindus-robotilla on siis myös työhyvinvointia parantava vaikutus.

Timo Mäkelä näkee kehittyvän tekniikan mahdollistavan entistä laadukkaammat hoidot.

– Corindus-robotti pystyy hyödyntämään alan parhaiden ammattilaisten osaamista katetrien paikalleviennissä. Tekoälytyyppisen lähestymisen avulla toimenpiteet voidaan mahdollisesti toteuttaa entistä turvallisemmin ja nopeammin.

– Robotin etäkäyttö jopa useiden satojen kilometrien päästä voi olla yksi mahdollisuus esimerkiksi pitkien etäisyyksien Pohjoiskalotin alueella, Mäkelä toteaa.

Takaisin